"Mistä on koruartesaanin arki tehty? Inspiraation ilotulituksesta, kiehtovista korukaunottarista, aurinkoisista asiakaskohtaamisista? Juu, varmaan kaikesta tästäkin, mutta erityisesti ahkerasta aherruksesta.
Olen seurannut koruntekijän arkea useamman viikon ajan harjoittelijan silmin ja olen hämmästynyt siitä, kuinka monta asiakkaalle täysin näkymätöntä ajatusprosessia ja työvaihetta edeltää sitä hetkeä, kun asiakas viimein saa korun käteensä. Osan näistä vaiheista voi ehkä aavistaa, mutta jotkin asiat jäävät ikuisesti pimentoon – ehkä jopa tekijältä itseltään. Luova prosessi on huikean mielenkiintoinen: miten jokin tuote muuttaa muotoaan prosessin aikana ja saa lopullisen muotonsa. Tapahtuuko samalla myös käsityöntekijälle itselleen jotain, muovaavatko nämä vaiheet myös hänen työskentelyään?
Toinen minua hämmästyttänyt asia on kaikki työhön liittyvä ylimääräinen sälä. Käsityöntekijä ei todellakaan ”pelkästään” suunnittele ja tee tuotteitaan (siinäkin olisi ihan tarpeeksi työsarkaa), hän myös inventoi, laskee, leikkaa, niittaa, nuuttaa ja paketoi, informoi, myy, markkinoi, hyperventiloi…
En enää koskaan kysy käsityöläiseltä ”Miksi tämä maksaa näin paljon?” Samantapaisen tuotteen voi ehkä saada marketista halvemmalla, mutta käsintehdyllä ja usein uniikilla tuotteella on arvonsa, jota ei mitata pelkästään rahassa. Jokainen käsityötuote on syntynyt useiden vaiheiden jälkeen ja tekijänsä rakkaudesta uuden luomiseen.
Mistä siis on koruartesaanin arki tehty? Sadoista pienistä askareista, joista koostuu kauniin harmaa arki ja käsityöläisenä olemisen ihanuus."
- Saila, työharjoittelija -
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.